|
Potilaan ajantasainen ja oikea lääkitystieto on yksi keskeisimmistä hyvän hoidon perusteista. Terveydenhuollon organisaatiossa yhteisesti sovitut toiminta- ja kirjaamismallit varmistavat lääkitystietojen oikeellisuuden sekä takaavat potilasturvallisuuden. Lääkehoitosuunnitelman ajantasaisuus on edellytys onnistuneelle digitaaliselle työskentelylle.
Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin keskussairaalassa lääkityksen hallinta on muuttunut selkeämmäksi Effica Osastolääkityksen myötä. Osastolääkityksen käyttöönottoa edelsi sisätautiosastojen osastonhoitajien, lääkärin ja pääkäyttäjien tiivis yhteistyö, jonka tuloksena syntyi sähköisen lääkityksen hallinnan toimintamalli. Lääkehoitosuunnitelmassa on määritelty hoitohenkilöstön vastuut, velvollisuudet ja työnjako lääkityksen osalta: kuka kirjaa, mitä kirjaa, mihin kirjaa ja milloin kirjaa.
”Nyt näemme sähköisesti mitä lääkkeitä ja millä annostuksella potilaille on määrätty ja jaettu sekä kuka on määräyksistä ja lääkitysmuutoksista vastuullinen”, sydänosasto A32:n vastaavan lääkärin Tiina Keski-Opas toteaa.
Selkeä vastuunjako
Tietojärjestelmä on turvallisen lääkehoidon apuväline, lopullinen vastuu lääkehoidon toteutuksesta ja kirjaamisesta on hoitoalan ammattilaisilla. Seinäjoella hoitajien vastuulla ovat tulohaastattelut, potilaan sen hetkisen lääkityksen tarkistaminen ja päivittäminen Effican avolääkitykseen ja näiden tietojen kääntäminen osastolääkitykseksi, jolloin järjestelmä huomioi sairaalan peruslääkevalikoiman mukaiset lääkevalmisteet ja huomauttaa poikkeamista.
Kokonaisvaltaisen, digitalisoidun hoitoprosessin myötä rakenteinen kirjaaminen tulee aktiiviseksi osaksi moniammatillisten tiimien työtä. Lääkäri kirjaa uudet lääkemääräykset Effican määräysosioon ja sairaanhoitaja vie tiedot osastolääkityssovellukseen. Lääkäri puolestaan kääntää potilaan kotiutusvaiheessa osastolääkityksen takaisin avolääkitykseksi ja tulostaa tarvittavat reseptit. Keski-Opas kuvailee itseään digitaalisen osastolääkityksen ”hevijuuseriksi”.
”Osastolääkitys on mainio työkalu, joka helpottaa päivittäistä työtäni. Parilla klikkauksella resepti on oikein toimitettuna lääkelistalla, jakolistoja on helppo muuttaa ja muutoksista on kätevä ottaa printti myös potilaan käyttöön. Potilaiden siirtyessä jatkohoitoon voimassaolevan osastolääkityksen kirjaaminen avolääkitykseksi sujuu melko vaivattomasti”, Keski-Opas kuvailee.
Käyttäjän vastuulle jää oikean annostuksen tarkistaminen ja muuttaminen. ”Käyttäjän on oltava tarkkana käytettävissä olevien lääkkeiden vahvuuksista ja määräyksen mukaisista annostuksista. Sähköinen kirjaaminen kuitenkin vähentää tulkintavirheiden mahdollisuutta”, Keski-Opas toteaa.
Hallittu käyttöönotto
Seinäjoen keskussairaalassa on poliklinikat kaikilla kliinisillä erikoisaloilla ja runsaat 570 sairaansijaa. Osastolääkityksen käyttöönotto aloitettiin sisätautien osastolta keväällä 2009. Päivystyspoliklinikalla aloitettiin loppusyksystä systemaattinen päivystyspotilaiden lääkityksen kirjaaminen avolääkelehdelle, joka helpottaa osastolle siirtyvien potilaiden lääkitystietojen hallintaa. Viimeisenä osastolääkityssovelluksen käyttöön siirryttiin lastentaudeilla helmi-maaliskuussa 2010.
Seinäjoen keskussairaalan tietohallinnon projektipäällikkö Raili Vuorela antaa kiitosta sairaanhoitopiirin henkilöstölle osastolääkityksen onnistuneesta käyttöönotosta ja yhteistyöstä yksiköiden välillä. ”Alkuun lisätöitä on ollut runsaasti, koska osastoilla on paljon potilaita, joilla ei ole ollut valmiina avolääkityspohjia. Työmäärä kuitenkin vähenee aktiivisen käytön edetessä. Avolääkityksen aktiivinen käyttö edeltävästi helpottaa huomattavasti osastolääkityksen käyttöönottoa”, Vuorela vinkkaa.
Lisätietoja: Tarja Rajatie, puh. 040 571 3655
s-posti: etunimi.sukunimi@tieto.com, info.lifecare@tieto.com
Tulosta pdf-versio ratkaisusta "Yhtenäiset toimintamallit turvaavat hyvän lääkehoidon".