Markkinoiden kehitys vuonna 2012
Euroopan makrotalouden näkymät heikkenivät vuoden 2011 toisella puoliskolla, mutta toistaiseksi vaikutukset tietotekniikan palvelumarkkinoihin ovat olleet vähäisiä. Markkinoilla on havaittavissa merkkejä tietotekniikkainvestointien vähentymisestä ja uusien hankkeiden lykkäyksistä, mutta vaikutusten odotetaan näkyvän myöhemmin vuoden 2012 aikana. Markkina-analyytikot ennustavat, että tietotekniikan palvelumarkkinat kasvavat Länsi-Euroopassa 0–2 % vuonna 2012.
Edistyneisiin asiakaspalveluihin ja myyntikanavien parempaan hallintaan tähtäävien uusien kehityshankkeiden kysyntä on pysynyt melko hyvänä, mutta olemassa olevien ratkaisujen uudistaminen on valtaamassa alaa. Tietotekniikkapalvelujen kasvussa painopiste on tällä
hetkellä pilvipalveluissa ja uusissa tavoissa hyödyntää tietotekniikkaa mobiililaitteissa ja -sovelluksissa, kun asiakkaat ovat omassa liiketoiminnassaan siirtymässä käyttämään digitaalisia prosesseja ja mobiiliympäristöjä.
Yritysten omien ICT-infrastruktuuri- ja sovellusympäristöjen kehittäminen on edelleen ollut aktiivista. Sovelluksissa ja ICT-infrastruktuurissa ollaan kasvavassa määrin siirtymässä joustavien, verkkopohjaisten toimitusmallien käyttöön. Monet yritykset yhdistävät pilvipalveluja omiin perinteisiin järjestelmiinsä, joita käytetään edelleen liiketoimintakriittisissä prosesseissa. Asiakkaat pitävät edelleen tietotekniikan kustannusten alentamista tärkeänä, minkä vuoksi ICT-infrastruktuurin ja sovellushallinnan sekä liiketoimintaprosessien ulkoistamisen odotetaan jatkossakin olevan vahvin alue.
Paineet alentaa kustannuksia ovat lisänneet pohjoismaisten asiakkaiden halukkuutta käyttää suotuisan kustannustason maissa sijaitsevia resursseja. Paikallisilla eurooppalaisilla tietotekniikan palveluyrityksillä on kuitenkin edelleen etulyöntiasema, koska ne ovat lähempänä asiakkaita, myös kielen ja kulttuurin suhteen, minkä vuoksi niiden volyymien odotetaan kasvavan edelleen. Suotuisan kustannustason maista tuleva kilpailu on kuitenkin johtanut jatkuneeseen hintapaineeseen peruspalveluissa, mikä pitää katteet alhaisina. Lisäarvoa tuottavien palvelujen hinnat ovat vakaat tai hieman nousussa. Tietotekniikkapalvelujen toimittajat pyrkivätkin parantamaan katteitaan lisäämällä suotuisan kustannustason resurssien käyttöä ja teollistamalla palvelutuotantoaan sekä myymällä enemmän lisäarvoa tuottavia palveluja.
Tietotekniikan palveluiden kysynnän ajureina toimivat business intelligence, yhtenäiset viestintäratkaisut sekä pilvipalvelut ja mobiiliratkaisut. Valmistavassa teollisuudessa kysynnän odotetaan kasvavan vaikkakin hitaammin kuin vuonna 2011. Kysyntä perustuu tarpeeseen leikata kustannuksia sekä tehostaa prosesseja ja palvelujen toimituksia. Terveydenhuollossa on tarvetta ottaa käyttöön uusia palvelutuotannon malleja, joiden avulla palvelujen kasvava tarve voidaan sopeuttaa henkilöstön määrän laskuun, mutta samanaikaisesti hankkeita saatetaan lykätä julkisen sektorin budjettileikkausten vuoksi. Norjan energiasektori on vahva älykkäiden sähkömittareiden infrastruktuurin hankintaprosessin käynnistymisestä johtuen.
Finanssitoimialalla varovaisuus on lisääntynyt taloudellisten näkymien heiketessä. Asiakkaat keskittyvät yksinomaan käynnissä oleviin ja tärkeimpiin hankkeisiin ja päivittävät mieluummin vanhoja sovelluksia kuin hankkivat uusia. Toisaalta tarve vähentää kustannuksia ja yhtenäistää vanhoja omia järjestelmiä pitää mielenkiinnon ulkoistusta kohtaan korkealla. Myös lisääntyvä säätely, prosessien läpinäkyvyyden parantaminen sekä uusien digitaalisten palvelujen lanseeraus ylläpitävät kasvua finanssitoimialalla.
Tietoliikennelaitteisiin liittyvät investoinnit ovat jatkossa tietotekniikkainvestointien nopeimmin kasvava alue. Tietoliikenteen tuotekehityspalveluissa kysytä on vilkastunut verkkolaitevalmistajien segmentissä langattoman verkon kasvavasta käytöstä johtuen. Mobiililaitteiden markkinat ovat epävakaat, sillä laitevalmistajien kilpailu markkinaosuuksista sekä uusien ja houkuttelevien, viimeisintä teknologiaa edustavien tuotteiden lanseerauksesta on erittäin kovaa. Tietoliikenteen tuotekehityspalvelujen kysyntä perustuu edelleen pitkälti innovatiivisuuteen ja tuottavuuteen sekä kustannustehokkuuteen. Eräät tuotekehityspalvelujen toimittajat hinnoittelevat tällä hetkellä palvelunsa aggressiivisesti puolustaakseen asemiaan.
