Mobiililaite metsäretkellä – tietoteknologia varhaiskasvatuksessa

Tietoteknologia on osa tulevaisuuden varhaiskasvatusta niin pedagogiikan kuin hallinnon näkökulmista. Vuorovaikutus vanhempien kanssa tulee vahvistumaan digitaalisissa kanavissa. Lapsille digitaalinen maailma on jo itsestäänselvyys.
pia_kola-torvinen_720.jpg

Opetushallituksen erityisasiantuntija Pia Kola-Torvinen kuvailee digitaalisuutta osaksi aktiivista toimintakulttuuria. “Digitaalisuus ei tarkoita istuvaa elämäntapaa pelien äärellä, vaan välineet liikkuvat ja kulkevat mukana siellä missä niitä tarvitaan.

Digimaailma varhaiskasvatuksessa voi olla esimerkiksi mobiililaite metsäretkellä kokemuksia tallentamassa tai videokamera liikuntatuokion loikkia kuvaamassa. Dokumenttikamera on jo hyväksi havaittu apuväline, joka mahdollistaa satukirjojen yhteisen lukemisen tai vaikkapa animaatioiden tekemisen.

”Digitaalisuus on osa aktiivista toimintakulttuuria. Se ei tarkoita istuvaa elämäntapaa pelien äärellä, vaan välineet liikkuvat ja kulkevat mukana siellä missä niitä tarvitaan. Samalla myös lapset oppivat näiden välineiden turvallista käyttöä”, Opetushallituksen erityisasiantuntija Pia Kola-Torvinen kuvailee.

Huoltajille digitaaliset muistiinpanot ja tallennetut ilonaiheet lapsen päivähoitoarjesta ovat toivottuja ja merkityksellisiä. Niiden jakamisessa tietosuojakysymykset asettavat rajoja, ja periaatteet vaikkapa ryhmäkuvien käytölle on sovittava yhdessä huoltajien kanssa.

Kola-Torvinen arvioi, että lasten huoltajat ovat valveutuneita. He toivovat ja jopa vaativat sähköisiä palveluita ja tiedonkulkua sekä myös tunnistavat oikeutensa. Toisaalta varhaiskasvatuksen digivalmiudet ja -mahdollisuudet ovat osalle lapsista tasa-arvokysymys. Digimaailman tietotaidot ovat tarpeen kaikille riippumatta siitä löytyykö laitteita kotoa.

Henkilöstö hyötyy digitaalisista välineistä

”Varhaiskasvatuksen henkilöstö voi hyödyntää digitaalisia välineitä vaikkapa suunnittelutyössä ja tiedon jakamisessa. Hyvät käytännöt on tarpeen saada laajasti käyttöön, vaikkapa virtuaalisella benchmarkkauksella päiväkotien välillä”, Kola-Torvinen ehdottaa.

Digitaaliset dokumentit ja niiden havainnointi ovat erinomainen itsearvioinnin lähde varhaiskasvatuksen ammattilaisille. Mikä onnistui hyvin ja mistä lapset erityisesti pitivät? Positiiviset kokemukset palkitsevat ja ne kannattaa myös jakaa kollegoille.

”Hallinnollisiin kokonaisuuksiin, kuten läsnäoloihin, kirjauksiin, resurssien varaamiseen ja lapsen varhaiskasvatusuunnitelmaan, liittyen on olemassa hyvät järjestelmät. Ne tuovat sujuvuutta ja suunnitelmallisuutta varhaiskasvatukseen eri toimintamuodoissa”, Kola-Torvinen toteaa.

Hän on tietoinen kuntien resurssitilanteesta. Monesti digitaalisia välineitä on niukasti, verkkoyhteydet ovat heikkoja ja aikaresurssia uuden opetteluun on niukasti.

”Välineet eivät ole itseisarvo. Tulevaisuuteen tähtäävässä suunnittelussa tietoteknologian mahdollisuudet tulee tiedostaa. Sen roolia tulee pyrkiä tietoisesti kehittämään varhaiskasvatuksessa”, Kola-Torvinen sanoo.

”Kannustan hyödyntämään kirjaukseen käytettäviä mobiililaitteita myös muussa varhaiskasvatuksen toiminnassa. Esimerkiksi kuvaaminen ja vaikkapa reittisuunnittelu onnistuu tutulla mobiilipäätteellä mainiosti”, muistuttaa Tiedon tuotepäällikkö Tiina Koskinen.

Oikeat tiedot eteenpäin siirtymissä

Tietoteknologian hyödyntäminen on tarpeen arvioida vuonna 2017 käyttöön otettavan varhaiskasvatussuunnitelman laatimisessa esimerkiksi toimintakulttuurin, pedagogiikan, vuorovaikutuksen ja siirtymien sujuvuuden näkökulmista.

Pia Kola-Torvinen pitää tärkeänä, että tarpeelliset tiedot siirtyvät sujuvasti tasolta toiselle tai yksiköstä toiseen tarpeen mukaan. Siirtyminen uuteen paikkaan, ryhmään ja uusien kasvattajien vastuulle on iso muutos lapselle. Keinot tutustumisen sujuvoittamiseksi ja yksilöllisesti oikea tuki helpottavat muutosta.

Tietojärjestelmistä on siirtymissä apua, mutta paljon asiaa siirtyy Suomessa vielä paperimuodossa. Tiedon siirtymistä koskevassa laissa toteutetaan varhaiskasvatuksessa vielä sosiaali- ja terveydenhuollon säädöksiä, mikä edellyttää huoltajien suostumusta tietojen siirtämiseen eri tilanteissa. Yhteisymmärrys siitä mitä tietoja siirretään ja miksi, on tarpeen niin ammattilaisten kesken kuin huoltajienkin kanssa.

”Kun lapsi siirtyy uudelle opetusasteelle, hänellä on jo paljon tietoja, taitoja, kokemuksia ja vahvuuksia. Niitä on tarpeen hyödyntää kasvatuksessa ja oppimisessa jatkossakin. Koko historiaa ei kannata siirtää, mutta olennaisen tiedon siirtyminen on lapsen näkökulmasta tärkeää”, Kola-Torvinen sanoo.

Tiedon järjestelmät varhaiskasvatuksen tukena:

– Tiedon Läsnä-mobiilikirjauspalvelu on otettu vahvasti varhaiskasvatuksen henkilöstön työkaluksi.

– Läsnä on nyt arkipäivää yli 30 kunnassa, ja käyttäjämäärät kasvavat joka kuukausi.

Tiedon varhaiskasvatuksen järjestelmä tulee laajenemaan myös perus- ja toisen asteen opetukseen.

– Uuden ratkaisun avulla lapsen koko oppimisen elinkaari pysyy tallessa yhdessä järjestelmässä. Tarvittavat tiedot ovat saatavilla annettujen oikeuksien mukaisesti oppimisuran eri vaiheissa.

Lue lisää uudistuvasta varhaiskasvatussuunnitelmasta:

Uusi varhaiskasvatussuunnitelma rakentaa tulevaisuutta

Julkaistu: 3.11.2016

Share