Sote-integraatio etenee Kainuussa

Kainuun uusi sairaala -hankkeella on yksi selkeä päämäärä: asiakas saa tarpeenmukaista laadukasta palvelua. Hanke ei ole vain uuden sairaalan seinien rakentamista, vaan ennen kaikkea sote-integraation vahvistamista, prosessien kehittämistä sekä johtamisen ja organisoinnin uudistamista.
veijo_romppainen_kainuu_720.jpg

Tietohallintojohtaja Veijo Romppainen kuvailee Kainuun uusi sairaala -hanketta merkittäväksi sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseksi, jossa on tavoitteena tuoda Kotoa kotiin -hoiva- ja hoitoprosessin mukaisesti palveluja myös asiakkaan kotiin.

”Uudistuksessa katse keskittyy aitoon toiminnalliseen yhteistyöhön sosiaali- ja terveydenhuollossa, ei hallinnollisiin rakenteisiin”, tietohallintojohtaja Veijo Romppainen Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymästä linjaa.

Kyseessä on merkittävä Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus, jossa esimerkiksi hoidon painopistettä siirretään sairaalasta avohoitoon.

”Uudistus ravistelee erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon palvelut toimivaksi kokonaisuudeksi”, Romppainen kuvailee.

Sosiaali- ja terveysministeriö myönsi Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymälle poikkeusluvan sairaalan rakentamiseen Kainuun esittämässä laajuudessa lokakuun alkupuolella. Toteutussuunnitelma lopullista rakentamispäätöstä varten esitetään Kainuun soten yhtymävaltuustolle joulukuussa 2016.

Seinätön sairaala tuo palvelut kotiin

Vuoteen 2020 mennessä kainuulaiset saavat perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelut samasta rakennuksesta. Uudessa avohoitopainotteisessa sairaalassa vuodepaikkoja on merkittävästi nykyistä vähemmän.

”Tavoitteena on ulottaa sairaalan toiminnanohjaus sairaalan seinien ulkopuolelle ja luoda uusia digitaalisia hoiva- ja hoitopalveluja. Lähtökohtana on, että asiakkaiden reitti sairaalan palvelujen läpi on nopea ja tehokas”, Romppainen sanoo.

Seinätön sairaala -ajattelu paitsi nopeuttaa asiakkaan kotiuttamista, myös ulottaa korkealaatuista hoitoa ja palvelua asiakkaan kotiin.

”Kotoa kotiin -hoiva- ja hoitoprosessi sekä erilaiset etädiagnostiikat ja -konsultaatio tuovat palvelut lähelle asiakasta. Potilaan hoito on laadukasta paikasta riippumatta”, Romppainen toteaa.

ICT vastaa toiminnan tarpeisiin

Kainuun soten ICT on tulevaisuudessa saumaton ketju, joka tukee uudistettuja prosesseja ja vetovoimaista, oppivaa organisaatiota. ICT-visio tukee uuden sairaalan strategian toteutumista.

”Tässä luodaan ratkaisuja koko sotelle. Toiminnallinen yhteistyö ei pysähdy sairaalan ramppiin. Kehittämisinto Kainuussa on hyvä”, Romppainen toteaa.

Romppainen kuvailee uuden sairaalan ICT-kokonaisuutta morsiamen asuksi – mukana on jotain uutta, jotain vanhaa, jotain sinistä. Kainuun tapauksessa vihreää Kainuun soten värien mukaisesti. Keskeisimmät ICT-kehittämiskohteet on konkretisoitu kymmeneen ICT-kärkihankkeeseen. Seinätön sairaala -toimintamallia tukeva toiminnanohjaus on yksi keskeisimmistä hankinnoista.

”Potilastietojärjestelmän osalta jatkamme olemassa olevan ratkaisun aktiivista kehittämistä. Ylätason toiminnanohjaus sekä viestintä- ja logistiikkaratkaisut ovat uusien hankintojen listalla kärjessä”, Romppainen listaa.

Palveluketjun mallintamisesta sujuvaan käytäntöön

Uudistuksen yhteydessä Kainuussa siirrytään tulosyksiköistä prosessien johtamiseen. Kattava toiminnanohjaus on välttämätöntä, jotta asiakkaan ja potilaan laadukas palveluprosessi voidaan mallintaa jo hoito- tai asiakassuunnitelmaa tehdessä. Uusien prosessien ja tilojen tavoitteena on mahdollistaa myös 10 prosentin tuottavuuden kasvu.

”Jos lonkkaleikkauspotilaasta tiedetään jo ennakkoon, että kotiin tullaan tarvitsemaan apuvälineitä ja kotihoidon palveluja, tarvittavat palvelumuodot aktivoidaan etupainotteisesti. Näin saadaan merkittävästi lyhennettyä potilaan vuodeosastojaksoa. Jatkossa ei voi olla tilannetta, että vasta leikkauksen jälkeen ihmetellään miten potilaan kuntoutus toteutetaan”, Romppainen kuvailee.

Kehittämistyötä on tehty ja tehdään jatkossakin aktiivisesti käyttäjäkohtaisissa ryhmissä. Kun toiminnan tarpeet ovat selvillä, on ICT:n vuoro vastata täsmäratkaisuilla toiminnan vaatimuksiin. Suunnitteluryhmiin osallistuu hoitohenkilökuntaa ja työntekijöitä niin osastoilta, poliklinikoilta ja tukipalveluista. Myös sairaalan asiakkaat ovat tärkeä osa suunnittelutyötä.

”Etsimme parhaan mahdollisen ratkaisun toiminnallisiin tarpeisiin. Sekä käyttäjän että järjestelmän on aina vääjäämättä mukauduttava, valmista paria ei ole kukaan keksinyt.”

Tutustu Julkisen terveydenhuollon ratkaisuihimme

Julkaistu: 10.10.2016

Share