Pohjoismaiset älykaupungit

Lokakuussa pidetään kaksi älykaupunkeja käsittelevää konferenssia Pohjoismaissa, Smart City 2017 Helsingissä  ja Nordic Smart Cities Tukholmassa. Mitä nämä tapahtumat tuovat meille?

Agendoista nousee esille laaja-alaisesti iso joukko älykaupunki-termin alle kytkeytyviä teemoja. Ihmisten asumiseen ja arkeen liittyviä teemoja ovat esimerkiksi kestävä kehitys, liikkuminen ja liikenteen ratkaisut, asumisen uudet ratkaisut ja kaupunkilaisten osallisuus. Infran ja teknologian teemoina esillä ovat muun muassa koneälyn soveltaminen, 5G-verkot, alustatalous ja ekosysteemit, (kyber)turvallisuus, energiaratkaisut, avoin data ja rajapintojen standardointi.

Tuoreissa pääkaupunkiseudun kaupunkistrategioissa näkyvät monet näistä teemoista. Mitä uutta tuoretta näkökulmaa tapahtumat tuovat? Kuinka 5G kiihdyttää älykaupunkeja? Mitä kuuluu lukuisille living lab-kokeiluille ja kuinka ne käännetään kaikkien kaupunkilaisten saataville?

Odotukseni tuleviin älykaupunkikonferensseihin on maltillinen, mutta odottava. Useat älykaupunkiteknologioiden kokeilut ovat jääneet integroimattomiksi ja pistemäisiksi, ja niiden laajamittainen käyttöönotto on vielä jäänyt tekemättä. Hieman sama vaivaa myös älykoteja: laitteita ja ratkaisuja löytyy jo, mutta ne eivät integroidu keskenään, ja usein ne vaativat liikaa käyttäjiltä.

Kaupallisesti kiinnostavan älykaupunkiekosysteemin rakentaminen vaatii kaupunkien aktiivista ohjausta ja investointeja alustoihin. Konkreettisesti tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi lisää monipuolista sensorointia, datan keräämistä helposti tutkittavaan ja hyödynnettävää muotoon, sekä modernia analytiikkaa ja koneälyä.

Helsingin kaupungin uusi kiitelty ja tiivis strategia korostaa useassa kohtaa digitalisaation merkitystä kehitykselle. Kaupunki haluaa hyödyntää digitalisaatiota muun muassa kaupunkilaisten osallisuudessa, analytiikan ja robotiikan hyödyntämisessä, koulujen ja opetuksen kehittämisessä, ilmastonmuutoksen torjumisessa ja liikenneratkaisuissa. Niistä MaaS-palvelukonsepti kuluttajille on jo arkipäivää meille. Sähköiset palvelut kaupunki linjaa ensisijaisiksi (Digital first) ja kaupunki alustana -ajattelulla rakennetaan kansainvälisesti kiinnostavaa ekosysteemi yrityksille.

Espoon kaupungin Espoo tarina päivittyi myös uudelle valtuustokaudelle ja siinä digitalisaatiota hyödyntämällä rakennetaan City as a Service (kaupunki palveluna) -mallia. Olemassa olevia resursseja, esimerkiksi kaupungin omia ja kaupungin verkostojen tiloja käytetään mallissa mahdollisimman tehokkaasti. Sana digitalisaatio esiintyy Espoon kaupunkistrategiassa harvemmin kuin Helsingissä, mutta mahdollistajana digitalisaatio näyttelee tärkeää osaa taustalla esimerkiksi edelläkävijyyden, kokeilujen ja asiakaskeskeisyyden toteuttamisessa. Myös Espoo tuo kaupungin alustana yrityksien käyttöön.

PS. Lohkoketjuja (block chain) ei löytynyt vielä kummankaan tapahtuman agendalta, mutta se on löytänyt tiensä jo kaupunkikehityksen työpöydille.

keilalahti.jpg

Nähdään konferensseissa!

Smart City 2017 

Nordic Smart Cities 

Tutustu lisää:
Espoo Tarina 1.1 2017-2021

Helsingin kaupunkistrategia 2017-2021

Vantaan taloussuunnitelma 2017-2020

Tämä on kolmas osa blogisarjasta, jossa Jouni Laine pureutuu älykaupungin ytimeen. Aiemmat kirjoitukset löydät tästä ja tästä.

 

 

 

Share

Ota yhteyttä

Jouni Laine
Customer Executive
+358400456081
jouni.laine@tieto.com